Taktinen urheilu -termi on Suomessa vielä jokseenkin vieras. Taktisia urheilijoita ovat kuitenkin kaikki viranomaisaloilla työskentelevät henkilöt, joiden vastuulla ovat yhteiskunnan kriittiset palvelut ja toimet ja joiden on työssään kehitettävä ja ylläpidettävä kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Heitä ovat esimerkiksi poliisit, pelastajat, sotilaat, ensihoitajat ja vartijat.

Taktinen urheilu ja erityisesti sen valmennus on ensiarvoisen tärkeää koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta, koska näin varmistetaan eri viranomaisten mahdollisimman hyvä toimintakyky. Tätä toimintakykyä on myös koko ajan harjoitettava ja säännöllisesti mitattava. Suomessa tehdään vuosittain 60 000 viranomais- ja turvallisuusalan kuntotestiä ja kaikki nämä 60 000 testin suorittanutta viranomaisalojen henkilöä ovat taktisia urheilijoita.

Taktinen urheilu eli tactical fitness liittyy siis viranomaisten harjoitteluun ja heidän toimintakykynsä harjoittamiseen ja kouluttamiseen. Tactical fitness on esimerkiksi Yhdysvalloissa yksi toiminnallisen harjoittelun suurimmista alalajeista ja moni asiantuntija rinnastaa sen Crossfitiin. Yhdysvaltojen puolustusvoimat, siviilipuolustus sekä muut turvallisuus- ja pelastusalan yksiköt käyttävät taktista urheilua aktiivisesti omissa valmennuksissaan.

Suomessa ei vielä ole vakiintunutta toimintakyvyn koulutusta ja viranomaisorganisaatiot toimivat kukin omillaan. Kaikilla organisaatioilla Puolustusvoimista poliisiin ja pelastustoimeen on omat vahvuutensa ja tietotaitonsa, mutta pääasiassa omissa siiloissaan.

Taktinen urheilu Puolustusvoimissa

Puolustusvoimien varusmiespalvelus on tärkeä osa taktisen urheilijan polkua, sillä suurin osa tulevaisuuden taktisista urheilijoista suorittaa varusmiespalveluksen ja saa näin Puolustusvoimissa ensikosketuksen taktiseen urheiluun.

Puolustusvoimien Koulutus 2020-ohjelma uudisti koko Puolustusvoimien koulutusjärjestelmän, ja uuteen ohjelmaan lisättiin Taistelijan mieli ja Taistelijan keho -osiot. Uudella koulutusohjelmalla tavoitellaan sotilaiden parempaa kokonaisvaltaista toimintakykyä ja siihen liittyvä liikuntakoulutus perustuu uusimpiin tutkimustietoihin ja valmennusmenetelmiin.

Puolustusvoimien henkilökunnalla on lakisääteinen velvollisuus pitää fyysisestä kunnostaan huolta. Käytännössä urheilu ja varsinkin taktinen urheiluvalmennus on Puolustusvoimissa kuitenkin edelleen sirpaloitunut eri yksiköiden kesken.

Taktinen urheilu poliisissa

Myös poliiseilla on lakisääteinen velvollisuus oma fyysisen kuntonsa ylläpitämiseen. Heillä on myös mahdollisuus käyttää palkallista työaikaansa viikkoliikuntaan. Käytännön liikunta ja omasta kunnosta huolta pitäminen on jokaisen poliisin omalla vastuulla ja tapahtuu erityisesti kenttätyössä olevien osalta omalla ajalla. Poliisien fyysistä kuntoa ja soveltuvuutta työtehtäviin tarkastellaan fyysisten ominaisuuksien kuntotesteillä, joita järjestetään työterveyshuollon toimesta joka toinen vuosi.

Poliisin fyysisillä testeillä viitataan yleensä ainoastaan Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeiden testeihin. Poliisiopiskelijoita testataan kuitenkin kaksi kertaa opintojen aikana ja testit ovat osa poliisikokelaiden liikuntakoulutusta. Testeillä varmistetaan, että kaikilla poliiseilla on riittävät perusvalmiudet poliisin työhön.

Taktinen urheilu pelastusalalla

Pelastajien fyysisen kunnon ylläpitoa on myös tarkasteltu Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Palomies on taktinen urheilija – toimintamallien kehittäminen fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi pelastusalalla. Hankkeen tavoitteena on kehittää pelastajien fyysistä toimintakykyä tukevia malleja. Samalla pyritään vähentämään sairauspoissaoloja sekä pidentämään työuria ja parantamaan henkilöstön työssä jaksamista ja motivaatiota.

Pelastusala on siis havainnut fyysisen kunnon ja työhyvinvoinnin välisen yhteyden. Taktinen urheilu niin fyysisen kuin psyykkisenkin hyvinvoinnin kannalta on pelastusalan fyysisesti ja henkisesti vaativassa työssä äärimmäisen tärkeää, mikä näkyy myös pelastajien koulutuksessa.

Taktinen urheilija on yksilö

Viranomaisalojen taktiset urheilijat ovat yksilöitä, joiden kokonaisvaltainen toimintakyky on oltava riittävällä tasolla suhteessa tehtävän vaatimuksiin, työssä vaadittavaan palautumiseen sekä valmiuteen jatkaa seuraavaan tehtävään.

On tärkeää tiedostaa, että taktisen urheilijan fyysinen kunto kehittyy parhaiten yksilönä. Fyysisten harjoitusten ja liikunnan lisäksi työhön ja toimintakykyyn liittyy aina myös paljon muita seikkoja. Vaikutusta on niin taktisen urheilijan iällä, sukupuolella, fyysisillä ominaisuuksilla sekä harjoitusmieltymyksillä. Myös vapaa-aika syömisineen ja nukkumisineen vaikuttaa vahvasti toimintakykyyn.

Tämä korostaa yksilön omaa vastuuta toimintakyvystään ja sen kehittämisestä. Samalla toimintakyvyn ylläpitämisessä korostuu jokaisen yksilön valmennus, jotta heillä on tarvittava tietotaito kehittää itseään. Monella alalla fyysistä suoritus- ja toimintakykyä ylläpidetään pääasiassa omalla ajalla.

Riittämätön taktisen toimintakyvyn ylläpito viranomaisaloilla johtaa työhyvinvoinnin rapautumiseen sekä sairauslomiin ja -eläkkeisiin. Tämä yhdistettynä työvoimapulaan voi vaarantaa koko yhteiskunnan toiminnan.

Oikein suunniteltu ja toteutettu taktisen toimintakyvyn valmennus vastaa vaativien viranomaisalojen haasteisiin ja ylläpitää taktisten urheilijoiden työkykyä.

Taktinen urheilija -blogisarjassa on käytetty lähteinä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raporttia Erikoisjoukkosotilaan toimintakyvyn kehittäminen, ylläpito ja palauttaminen, Juuso Ahon opinnäytetyötä Taktisen urheilun kehittäminen Suomessa, Vesapekka Larkkosen, Sami Ruotsin ja Juuso Ahon kirjaa Voima pinnan alla sekä Vesapekka Larkkosen ja Juuso Ahon kirjaa Military Cross-Training – treenaa kuin erikoisjoukoissa.